Tutkimus kartoitti, mitkä tarpeet ohjaavat kuntien tekoälyn käyttöönottoa

Yhdysvaltalaisissa kunnissa tekoälyä otetaan käyttöön sähköisessä asioinnissa monista syistä, mutta uuden tutkimuksen fokus on poikkeuksellisen käytännöllinen: mitä “tarpeet” merkitsevät tekoälyn käyttöönoton taustalla. AI & SOCIETY -lehdessä julkaistussa artikkelissa Stephen Kwamena Aikins ja Tamara Dimitrijevska-Markoski tarkastelevat paikallishallinnon tekoälyn hyödyntämistä niin sanotussa sähköisessä hallinnossa, eli julkisissa digipalveluissa. Aiempi tutkimus on jo käsitellyt tekoälyn käyttöönottoa hallinnossa, mutta tekijöiden mukaan käyttäjäorganisaatioiden tarpeita on selvitetty toistaiseksi rajallisesti. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin tuhannelle kuntasektorin tieto- ja viestintäteknologian ammattilaiselle eri puolilla Yhdysvaltoja. Vastauksia saatiin 141. Kyselyssä tiedusteltiin, onko tekoälyä otettu käyttöön, millaisia tekoälyteknologioita kunnissa hyödynnetään digipalveluissa sekä kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia tekijöitä käyttöönotossa. Tarkastelun viitekehyksenä on teknologia–organisaatio–ympäristö-malli, jossa käyttöönottoa selitetään kolmesta suunnasta: millaisia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia teknologia tarjoaa, millaiset valmiudet ja toimintatavat organisaatiossa on, ja millaiset ulkoiset olosuhteet – kuten toimintaympäristö – vaikuttavat päätöksiin. Erityishuomio kohdistuu tarvelähtöisiin tekijöihin, kuten palvelujen saavutettavuuteen ja kansalaisten osallistumiseen sekä ennakoivan analytiikan käyttöön. Lähde: Determinants of government AI adoption for e-government, AI & SOCIETY.