Tiedelehtien tekoälyohjeet eivät pysäytä tekoälyn käyttöä – läpinäkyvyydessä iso kuilu

Uusi analyysi osoittaa, että tiedelehtien ohjeet tekoälyn käytöstä eivät juuri hillitse tekoälyn hyödyntämistä tieteellisessä kirjoittamisessa. Tekoälyllä tuotettu tai viimeistelty teksti yleistyy nopeasti eri tieteenaloilla, riippumatta siitä, onko lehdellä virallinen tekoälypolitiikka vai ei. Tutkimuksessa käytiin läpi 5 114 tieteellistä lehteä ja yli 5,2 miljoonaa niissä julkaistua artikkelia. Valtaosa lehdistä – noin 70 prosenttia – oli ottanut käyttöön jonkinlaisen tekoälyä koskevan linjauksen. Useimmiten ohjeistus rajoittui siihen, että kirjoittajia pyydetään ilmoittamaan, jos he ovat käyttäneet generatiivista tekoälyä, kuten suuria kielimalleja, tekstin tuottamiseen tai muokkaamiseen. Datasta kuitenkin näkyy, että tekoälyn käyttö kasvaa jyrkästi kaikkialla, eikä ero lehdissä, joilla on tekoälypolitiikka, ja niissä, joilla ei ole, ole tilastollisesti merkittävä. Erityisen nopeaa kasvu on maissa, joissa englanti ei ole pääkieli, sekä luonnontieteissä ja lehdissä, joissa suuri osa artikkeleista on avoimesti luettavissa. Tutkijat tekivät lisäksi syvällisen tekstianalyysin 164 000 tieteellisestä artikkelista arvioidakseen, missä määrin niissä on tekoälyn tuottaman kielen piirteitä. Tämän perusteella he tunnistivat selvän läpinäkyvyysvajeen: tekoälyn käyttö vaikuttaa olevan huomattavasti yleisempää kuin mitä kirjoittajat ilmoittavat. Tulokset viittaavat siihen, että nykyiset ohjeet, jotka nojaavat lähinnä vapaaehtoiseen ilmoittamiseen, eivät riitä ohjaamaan tekoälyn käyttöä tieteellisessä kirjoittamisessa. Samalla ne nostavat esiin kysymyksen siitä, miten tutkijoiden vastuuta ja tiedejulkaisemisen luotettavuutta tulisi päivittää aikana, jolloin generatiivinen tekoäly on nopeasti muuttumassa arkipäiväiseksi työkaluksi. Lähde: Academic journals' AI policies fail to curb the surge in AI-assisted academic writing, ArXiv (AI).