Tekoäly muokkaa luontosuhdetta – uusi tutkimus kääntää katseen koettuun ympäristöön

Tekoälyä on totuttu tarkastelemaan ympäristökysymyksissä ennen kaikkea välineenä: se voi auttaa luonnonsuojelussa, mutta samalla herättää huolta esimerkiksi energiankulutuksestaan. Kiinasta ponnistava tutkimusryhmä ehdottaa tuoreessa artikkelissa, että yhtä tärkeää on kysyä, miten tekoäly muuttaa itse koettua luontosuhdetta ja ympäristöetiikkaa. Tutkimus tarkastelee tekoälyn vaikutuksia fenomenologisesta näkökulmasta. Fenomenologia on filosofian suuntaus, joka ei keskity vain ulkoisiin faktoihin, vaan siihen, millaisena maailma koetaan aistien, tunteiden ja arkisten käytäntöjen tasolla. Kirjoittajat Xue Yu, Maoxin Hou ja Yingjie Li nojaavat erityisesti itäaasialaisiin ajatteluperinteisiin ja arjen kokemuksiin. Artikkelissa analysoidaan kolmea koettua ympäristösuhdetta kuvaavaa käsitettä: terroir, trajetiviteetti ja elävä liha. Terroir ei viittaa pelkkään objektiivisesti mitattavaan ympäristöön, vaan paikalliseen katsantokantaan, jossa yhdistyvät aistihavainnot, tunnekokemukset ja paikkaan kiinnittyneet merkitykset. Kaksi muuta käsitettä kytkeytyvät nekin siihen, miten ihminen ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja koettu todellisuus rakentuu. Tällainen lähestymistapa tuo ympäristöetiikan keskusteluun uuden kysymyksen: mitä tapahtuu näille hienovaraisille, kokemuksellisille suhteille, kun ympäristön havaitsemista ja päätöksentekoa ulkoistetaan tekoälyjärjestelmille? Tutkimus ei keskity uuteen tekniseen ratkaisuun, vaan tapaan, jolla tekoäly värittää ihmisten jokapäiväistä kokemusta luonnosta – ja siten myös sitä, millaisena ympäristövastuu ja -oikeudenmukaisuus ylipäätään hahmottuvat. Lähde: AI, environment and lifeworld: How does artificial intelligence influence lived experience in environmental ethics?, AI & SOCIETY.