ChatGPT-neuvot voivat heikentää hyvinvointia – iso seurantatutkimus nostaa esiin yksinäisyyden

Generatiivisten tekoälychatbottien, kuten ChatGPT:n, käyttö ei näytä liittyvän hyvinvointiin samalla tavalla riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Tuore tutkimus tarkasteli, miten erilaiset käyttötavat – jutteleminen, kysymysten esittäminen, neuvojen hakeminen, lauseiden tuottaminen, ohjelmointi, tiedon jäsentäminen ja kääntäminen – kytkeytyvät käyttäjien hyvinvointiin ja yksinäisyyden tunteeseen. Kuuden kuukauden ajan seurannassa oli 3 533 japanilaista aikuista. He raportoivat sekä ChatGPT:n käyttötavoistaan että kokemastaan hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Aineisto analysoitiin niin sanotulla rinnakkaisen muutoksen piilomallilla (parallel process latent change model), joka pyrkii seuraamaan samanaikaisesti sekä tekoälyn käytön että hyvinvoinnin ja yksinäisyyden muutoksia ajan kuluessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti sosiaaliset käyttötavat – kuten kysymysten esittäminen ja neuvojen hakeminen – olivat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin välillisesti yksinäisyyden lisääntymisen kautta. Toisin sanoen tällainen käyttö liittyi siihen, että ihmiset tunsivat itsensä aiempaa yksinäisemmiksi, mikä puolestaan oli yhteydessä matalampaan hyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimus ei anna lopullista vastausta siihen, johtaako tekoälyn käyttö yksinäisyyteen vai hakeutuvatko yksinäiset ihmiset erityisesti tällaiseen käyttöön, mutta se korostaa, että kaikki tekoälyn käyttö ei ole hyvinvoinnin kannalta samanarvoista. Eri käyttötapojen erottelu nousee keskeiseksi, kun yhteiskunnassa pohditaan generatiivisen tekoälyn vaikutuksia arkeen ja mielenterveyteen. Lähde: Investigating the relationships of ChatGPT usage for various purposes with well-being: 6-month cohort study, AI & SOCIETY.