Tekoäly ei enää vain auta ajattelussa – italialaistutkija varoittaa “generoidusta ihmisestä”

Suuret kielimallit, kuten ChatGPT-tyyppiset järjestelmät, eivät enää ole pelkkiä laskennallisia apuvälineitä, vaan muokkaavat itse sitä, mitä pidämme tiedon ja ajattelun luonteena. Tätä väittää italialainen filosofi Francesco Branda AI & SOCIETY -lehdessä julkaistussa artikkelissaan. Branda tarkastelee erityisesti terveydenhuoltoa, jossa tekoälyjärjestelmät tuottavat vastauksia, diagnoosiluonnoksia ja hoitosuosituksia ihmisten puolesta. Hänen mukaansa järjestelmät eivät vain tue lääkärin tai potilaan ajattelua, vaan alkavat käytännössä tuottaa sitä. Näin syntyy “generoitu ihminen” – hybridi, jossa ihmisen oma harkinta kietoutuu algoritmin tuottamaan kieleen. Artikkeli on teoreettinen ja yhteiskuntafilosofinen analyysi, ei koeasetelmiin perustuva tutkimus. Siinä pohditaan, mitä tapahtuu, jos tekoälyä kohdellaan yhä vain neutraalina työkaluna. Branda varoittaa riskistä, että ammattilaisista ja kansalaisista tulee ennen kaikkea tulosten hyväksyjiä eikä niiden kriittisiä pohtijoita. Kysymys ei hänen mielestään enää ole, pystyykö tekoäly ajattelemaan, vaan jatkavatko ihmiset itse uskomista siihen, että ajattelu on välttämätöntä. Tämä kääntää katseen pois koneiden kyvykkyyksistä ja kohti inhimillisen vastuun ja harkinnan kaventumista. Branda kytkee pohdintansa fyysikko Giorgio Parisin ehdotukseen eurooppalaisesta tekoälykeskuksesta, “tekoälyn CERNistä”. Hän näkee siinä mahdollisuuden ei vain tekniseen, vaan myös eettiseen ja yhteiskunnalliseen yhteishankkeeseen, jossa mietitään, millaista tietoa ja millaisia ajattelutapoja haluamme tekoälyn kanssa yhdessä rakentaa. Lähde: Generated humans, lost judgment: rethinking knowledge with AI, AI & SOCIETY.