Katsaus: mielenterveyden tekoälyagentit ovat usein yhä “yksi botti” – mutta tekoälytutkimus tähtää itsenäisempiin järjestelmiin

Tekoälyagentteja kehitetään vauhdilla mielenterveyden arviointiin, ensivaiheen ohjaukseen, psykoterapian tueksi ja kliinisen päätöksenteon avustajiksi, mutta uusi katsausartikkeli kuvaa alan sanaston ja käytännön ratkaisujen kulkevan eri tahtia. Terveydenhuollon tutkimuksessa “agentti” tarkoittaa usein yhtä keskustelevaa bottia, kun taas tekoälytutkimuksessa agentti viittaa itsenäisemmin toimivaan järjestelmään, joka voi esimerkiksi suunnitella tehtäviä, käyttää työkaluja ja tietokantoja sekä tehdä yhteistyötä usean agentin kesken.

Lexuan Zhun ja kollegoiden katsaus käy järjestelmällisesti läpi vuosina 2023–2025 julkaistuja mielenterveyden tekoälyagenttijärjestelmiä. Tavoitteena on kuvata, millaisia järjestelmiä on rakennettu ja millä tavoin ne vastaavat niin sanottuja agenttimaisia ominaisuuksia – eli kykyä toimia osittain autonomisesti pelkän kysymys–vastaus-keskustelun sijaan.

Tekijät esittelevät analyysiin kuusulotteisen auditointikehyksen, jonka avulla järjestelmiä voidaan arvioida yhdenmukaisemmin. Kehyksessä tarkastellaan muun muassa järjestelmän tyyppiä: mihin pohjamallien tai suurten kielimallien sukuun se nojaa, millainen käyttöliittymän toimintatapa on ja miten työnkulku on rakennettu. Abstraktin mukaan katsaus korostaa myös tekoälypuolen kiinnostusta yhdistää agentit työkaluihin, tietovarantoihin ja monimuotoisiin mielenterveysdatan virtoihin.

Kirjoittajien mukaan katsauksen ydin on kuilun näkyväksi tekeminen: samaa “agentin” käsitettä käytetään, mutta tutkimusperinteet painottavat eri asioita. Yhtenäinen auditointitapa on heidän mukaansa keino vertailla ratkaisuja ja selkeyttää, mitä mielenterveyden “tekoälyagentilla” eri yhteyksissä tarkoitetaan.

Lähde: Artificial Intelligence Agents in Mental Health: A Systematic Review and Meta Analysis, Major AI Companies.